Inkoo, moottoriurheilu ja Grönholm. Tuskin kukaan on yllättynyt. Sukupolvenvaihdos on tapahtunut ja nykyään Niclas Grönholm ohjaa kilpa-autoa maailmanmestaruus tähtäimessä.
Kaikki ei kuitenkaan ole niin kuin ennen. Marcus ”Bosse” Grönholmin saavutukset tulivat WRC Rallissa ja myös Marcuksen isä Ulf oli tunnettu ralliautoilija. Mutta nuorin Grönholm, Niclas, ajaa perinteisen rallin sijaan rallicrossia, jossa hän kilpailee maailmanmestaruudesta.
– Tämä johtuu varmasti siitä että aloitin 15-16-vuotiaana jokamiehenluokassa, sanoo 21-vuotias Niclas Grönholm. Jokamiehenluokassa ajetaan kilparadoilla aivan kuten rallicrossissakin ja siirtymä lajien välillä on looginen kun kilpailumuoto on samankaltainen. Autot, vauhti ja kaikki ympärillä olevat olosuhteet ovat kuitenkin kuin eri maailmasta.
Vaikka autourheilu ja varsinkin perinteinen ralli on ollut suvussa isossa roolissa, Niclas oli pitkään kiinnostunut aivan eri asioista.
– Autoja on aina ollut ympärilläni, mutta harrastin muita lajeja kuten esimerkiksi jalkapalloa, yleisurheilua ja jääkiekkoa. Taisin olla noin kymmenenvuotias kun ensimmäisen kerran ajoin pellolla autoa, mutta ei siitä mitään erityistä kipinää tullut. Vasta 14-15-vuotiaana kiinnostus heräsi, kun olin seuraamassa isän EM-kilpailua rallicrossissa Ruotsissa. Hän voitti kisan ja sen jälkeen minäkin halusin kilpa-ajajaksi, kertoo Niclas.
Rallicrossin suosio nousussa
Rallicrossin suosio Suomessa on noussut viime vuosina. Laji on kuitenkin pitkään ollut suosittu Ruotsissa, jossa menestystäkin on tullut esimerkiksi maailmanmestarin Mattias Ekströmin kautta.
– Suomessa on niin pitkät ja vahvat perinteet rallissa ja formuloissa, joten rallicross on jäänyt hieman taka-alalle, Grönholm analysoi. Ruotsissa on kilpailtu jo pitkään rallicrossissa ja maassa on todella monta ja hyvää kilparataa. Ruotsalaisilla ei myöskään ole ollut yhtä menestyksekkäitä rallikuskeja joka varmasti myös vaikuttaa. Suomessa on nykyään myös paljon hyviä ratoja ja minusta laji on nostamassa päätään täällä. Rallicrossin maailmanmestaruudesta kilpailee monta ennestään tunnettua rallikuskia, joka myös vaikuttaa suosioon. Ihmiset seuraa herkemmin lajia kun kuskien nimet ovat tuttuja. Rallicross on yleisöystävällisempi laji kuin ralli tai formulat, kun katsomosta voidaan seurata kisan kaikkia vaiheita. Autot kun eivät katoa näkökentästä missään vaiheessa.
Rallicrossiin on panostettu viimeisinä vuosina ja suosio on kasvanut ympäri maailmaa. Mestaruudesta kilpailee tällä hetkellä esimerkiksi ”Bosse” Grönholmin vanhat kilpakumppanit Sebastien Loeb ja Petter Solberg.
– Joidenkin mielestä voi olla kiinnostavaa että kilpailen isän vanhojen kilpakumppaneita vastaan, selventää Niclas. En kuitenkaan itse ajattele asiaa sen kummemmin. Minulle on yhdentekevää ketkä istuvat muissa kilpa-autoissa, kaikki ovat vastustajia.
Ralli = rallicross, vai?
Rallissahan kellotetaan erikoiskokeiden aikoja joita sitten vertaillaan kuskien välillä. Rallicrossissa kaikki lähtevät samalta lähtöviivalta ja ensimmäinen joka ylittää maaliviivan voittaa kisan. Onko muita eroavaisuuksia lajien välillä?
– Sanoisin että rallicrossissa on enemmän taktisia elementtejä jos verrataan perinteiseen ralliin, Niclas sanoo. Rallicrossissa startti on todella tärkeä ja se määrittää isosti mitä mahdollisuuksia on kisassa. Rallicrossissa jokaisen pitää kiertää jokeria kerran, jota voidaan verrata ampumahiihdon sakkokierrokseen. Rallicrossissa voi valita milloin ajaa jokerin ja jos on epäonnistunut lähdössä niin kiertää jokerin usein heti ensimmäisellä kierroksella. Siten voi keskittyä ajamaan kärkeä kiinni. Kaikki päätökset tehdään mututuntumalla, erittäin harvoin voi laatia taktiikan etukäteen. Yhden kisan aikana kun ehtii tapahtua niin monta asiaa joita ei pysty etukäteen ennakoida.
Lajien välillä on kuitenkin myös monta yhtäläisyyttä.
– Vaikka eroja on kilpailutavassa, kyse on pitkälti yhdestä ja samasta asiasta, autoa pitää ajaa mahdollisimman nopeasti oli sitten kyse suorasta tai kurvista, Niclas jatkaa. Kaikki autokoulun käyneet osaavat ajaa auton mutta kilpaillessa tarvitaan tietynlaista tunnetta siitä milloin auto todellakin kulkee kovaa, miten tietynlainen kurvi tulee ajaa ja niin edelleen. Vähän niin kuin pelisilmä palloilupeleissä. Tämä on pitkälti synnynnäinen taito, jota sitten voidaan harjoittelulla vielä parantaa. Ajotaidot tulevat ainoastaan harjoittelemalla ja pitää osata käsitellä autoa monella eri alustalla ja eri olosuhteissa. Maailmankärjen saavuttaminen vaatii näitä molempia ja harjoittelun merkitys on suuri koska erot ovat niin pieniä, jokaista yksityiskohtaa tulee hioa kuntoon. Näkisin että itse olen urallani siinä vaiheessa että kokemusta ja harjoittelutunteja on tultava lisää jotta voin saavuttaa sitä tasoa mitä tavoittelen.
Ainakin neuvonantajia löytyy läheltä. Miten päättyisi ajokilpailu isää vastaan?
– Isällä on harvinaisen hyvä taito ajaa lujaa autolla kuin autolla, sanoo Niclas. Annat hänelle auton neljällä renkaalla niin hän kyllä saa sen kulkemaan lujaa. Sitä paitsi hänellä on kokemusta omasta takaa. Joten jos kumpikin ajaisi ennestään tuntemattomalla autolla niin kilpailusta tulisi todella tiukka. Autonsa tunteminen on autourheilussa todella tärkeässä asemassa jotta tietää miten auto käyttäytyy eri tilanteissa. Mutta jos ajaisimme minun autolla niin voittaisin varmasti!
Oma ennätys MM-sarjassa
MM-sarjassa ajetaan 12 osakilpailua ja Grönholmin ura on koko ajan kehittynyt oikeaan suuntaan. Viimeisessä osakilpailussa lokakuun alussa Grönholm saavutti ensimmäisen kerran urallaan paikan finaalissa. Finaalissa hän ylitti maaliviivan viidentenä.
– Totta kai finaalipaikan saavuttaminen viimeinkin oli todella mukavaa, mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta että loppusijoitus olisi voinut olla parempikin. Käytännössä olen tyytyväinen mutta toisaalta mahdollisuuksia oli vieläkin parempaan loppusijoitukseen, jopa palkintokorokkeelle. Seuraava osakilpailu ajetaan Etelä-Afrikassa marraskuussa ja tavoitteena on taas mennä finaaliin ja siellä parantaa viidettä sijaa. Uran tavoitteena on yhtenä päivänä voittaa maailmanmestaruus, Grönholm päättää.
TEXT: MATHIAS LINDSTRÖM FOTO/KUVA: @mckleinphotography